28.3

Torstai 28.3

Aah.. Tänään on ollut hiljainen päivä jälleen.

Seuraava homma on vasta yöllä.

*Selaa facebookkia* 

Ihmiset postaavat tosi paljon juttuja. 

Niin paljon draamaa.

*Askelia ja puheensorina*

Taas paljon kaveripyyntöjä tullut..

 En minä aio nitä edes hyväksyä

Hm? Tuleeko joku nyt häiritsemään rauhallista hetkeäni?

''Carla..Jutellaan..''

''Mitä nyt, Aaro?''

Carla ja Aaro vai? Näyttääpä kireältä tilanteelta..

''...Rakastatko sä mua?''

''....Miksi sä tollasta kysyt?''

Mielenkiintoista... Parisuhde draamaa..

Mihin mä enää kännykkää tarviin, tässä on live show mulle~

''..Onko meidän nyt pakko puhua tästä?''

''..Koska sä et oo pitkään aikaan sanonut sitä mulle..''

''Mulla on etäinen olo..''

''Miksi sun pitää aina tuoda esille täällsiä asioita?!''

Älä nyt suutu neiti hyvä.. Aaro vain kysyi sulta kysymyksen...

''Sä aina oletat kaikkea ja suututat mut!''

''.......Sä aina huudat mulle... Miksi sä huutaist

 mulle jos sä kerran rakastat mua..''

''Aaghhh.. eihän sulle voi puhua kuin aikuiselle!''

''Mä kysyin jotain tosi simppeliä! Vastaa mulle!!''

''...Mä en rakasta sua enää, Aaro.''

''........Mi..tä...''

''..Sä oot vaan.. Liian herkkä, hiljainen ja surullinen. 

Haluan jotain muuta. Jotain uutta''

''Mä en vaan ollut tarpeeksi rohkea sanoakseni mitään.. 

Mutta nyt kun sä otit tän puheeksi..''

Carla ei huomannut kun poika alkoi vetää veistä esiin.

 Pojan ilme oli todella surullinen ja epätoivoinen. 

Mutta myös vihainen. Todella vihainen

Katsoin vain jännityksessäni aikoiko poika tosiaan puukottaa tyttöä.

''Carla..''

''Niin Aar-..''

''....Aa..ro?..''

Poika kaatoi tytön maahan ja istui tämän päälle pidellen veistä korkealla ilmassa.

''O..Olenko yhä vain liian herkkä?''

''Tai.. hiljainen..''

''ENTÄ SURULLINEN?''

''No?! OLENKO?!''

Poika puukotti tyttöä..

''OLENKO; VITUN ÄMMÄ!? OLENKO! VASTAA!!!''

..uudestaa..ja uudestaan..

 Verta valui tytön rinnasta ja suusta. 

Veitsen ääni jo avonaista haavaa vasten kuulosti lähinnä märän säkin hakkaamiselta

Katsoin tätä taistoa mielenkiinnon kiilto silmissäni.

 Miksi tämä kiinnosti minua näin paljon?

Mikä minua kiinnosti?

 Ehkä se mitä viha sai tämän pojan tekemään?

 Ehkä se oli kuolevan tytön silmistä hiipuva valo? 

 Ehkä se väkivalta? Se oli omalla tavallaan kaunista..

''Huuh..Puuh..''

''Carla..Olen pahoillani..''

''...Carla..?''

''M..Mitä menin tekemään.. Carla... Mitä minä tein..'''

''Minä...Ei..''

''Minä...Tapoin..Hänet..''

Poika lähti juoksemaan pois. Tytön ruumis makasi maassa, 

vuotaen lehtien ja vielä routaisen maan päälle.

*Bleeb*

Carla Kivelä.. 22-vuotias meikkitaiteilija.

Aikasi on loppunut..

Hyvästi..

Ihmiset ovat dramaattisia olentoja.

 Tunteiden riepoteltavissa, kuin muovipussit tuulessa.

Huvittavaa, eikö?

26.3

Tiista 26.3

Tänään minulla oli koko aamu vapaata, 

ainakin näillä näkymillä niin päätin lähteä kävelylle.

*Nico Collins soi kuulokeissa*

This story bout a broken boy, with his headphones in just to block out the noise..

En ole eilisen jälkeen saanut sitä lasta mielestäni...

 En saanut nukuttua kunnolla.. En kun mietin sitä tyhjää katsetta..

Hänen tuskainen, kylmä katsensa oli sielun pysäyttävää..

 Se ääni.. Kun hänen niskansa katkesi.. Se kun hän riippui siinä.. 

En voi kun miettiä sen lapsen vanhempia.. Heidän tuskaansa.. Suruansa..

As he walks the world alone..

Äh.. Pitää saada tämä pois mielestäni.. 

Who is he kidding, surely not himself. But sometimes he wonders 

'if there is someone else who walks the same road..

Kovasti tekisi mieleni kojuherkkuja..

But he'll never know,... Cuz he walks the world alone..

Mutta en taida voida mennä ostamaan mitän, kun he eivät edes näe minua.

*Bleeb*

Hm? Mitä nyt?

Uusi työ tehtävä..

Mutta....?

Tässä lukee kellonaika... ja paikka.. muttei uhria.. 

Sen pitäisi tapahtua..Nyt? Täällä?

Kuka teistä kuolee? Ja mihin?

''Seuraava~! Hei neiti, mitä saisi olla?''

''Kaikki rahat kassastasi.''

''M..Mitä..?''

''S..SANOIN ETTÄ ANNAT RAHAT KASSASTA!''

''AAhh!!''

*Kiljumista*

Ahaa.. Ampuma tapaus?

''KAIKKI MATALAKSI! HETI! TAI AMMUN!''

''Ja pysykääkin siellä..!''

Hän ei ole kokenut ryöstäjä..Vaikuttaa epätoivoiselta..

''Mikä siinä kestää!?''

''M..Minulla ei ole vielä käteistä... Avasin kojun vasta 

ja asiakkaat ovat maksaneet kortilla..

  

''Vaihtokassan saa aukikin vasta tunnin päästä.. Siinä on aikalukko..''

''Et voi olla tosissasi..''

''SINÄ HANKIT MINULLE KÄTEISTÄ NYT JOSTAIN TAI TAPAN SINUT!''

Aiotko sinä tosiaan viedä hengen tänään?

 Aiotko sinä tappaa jonkun, Milla?

Huomasin heti askelien lähestyvän. 

Se tyttö,Victoria tuli tapaamaan tuon kojun pitäjää, ystäväänsä.

''Hei Heli..''

Se tyttö pysähtyi huomatessaan ystänsä

 pelokkaan ilmeen ja Millan, joka osoitti tätä aseella. 

Milla säikähti tyttöä, hän ei ollut huomannut tämän lähestyvän.

Hän ei ehtinyt reagoida ennenkuin...

*ASEEN LAUKAUS*

*KILJUNTAA*

.....

''...''

''A...ah..''

Tyttö sai luodin vatsaansa, ja se osui selvästi johonkin tärkeään elimeen,

sillä verta alkoi heti vuotaa vuolaasti

''...M..Mitä...''

Tytön ilme oli järkynnyt. Kaikki huusivat

 ja kojun myyjän itku ja huutaminen kaikui kaikkien korvissa. 

Kaikki se huutoi muuttui varmasti Victorian korvissa täysin äänettömäksi.

 Katsoin vain veri pisaroiden putoilua.

 Hänen silmänsä vain hiipuivat valosta ja

 laajentuivat hänen vielä ollessaan pystyssä.

Hän kaatui suoraan jalkojeni juureen. Siihen hän kuoli,

 kuulin hänen viimeiset henkäisynsä jopa kaikkien huutamisen alta.

''....''

Millan tarkoitus ei ollut tappaa ketään. Näin sen hänestä.

 Hän oli peloissaan, hän oli säikähtänyt ja ampunut vahingossa.  

Hänen elämänsä oli nyt pilalla.

 Hän oli vienyt jonkun viattoman hengen. Sellaista tuskaa ei  kukaan kestä.

''MITÄ HELVETTÄ MÄ OLEN TEHNYT... Ei..EIIH..!!''

Tyttö lähti juoksemaan pois, hän juoksi lujempaa kuin koskaan ennen. 

Muut huomasivat tytön menevän pois ja nousivat siksi ylös.

 He alkoivat huutaa apua ja soittaa ambulanssia ja poliisia.

Mutta ei siitä apua enää ollut. Hän oli kuollut jo, 

ja Milla olisi jo kaukana poliisien saapuessa.

Aika kai siivota tämä sotku. Ojensin käteni, kutsuen viikatettani,

 se pystyikin tulemaan luokseni mistä vain.

 Siteeni siihen aseesen on niin vahva, että meitä ei voi pitää erossa.

Tämä ase on ainoa ystäväni..

Noniin.. Hyvästi, Victoria Pennanen..

 Olit väärässä paikassa, väärään aikaan.

Tarvitsen lomaa.. Voiko kuolema hakea lomaa?