torstai 13. kesäkuuta 2019

18.5 osa 2


18.5 osa 2



Kirjoitin jo tänään aiemmin...Mutta kirjoitan silti uudestaan nyt..



Olen ollut koko päivän ulkona.. En ole pystynyt mennä kotiinkaan..



..On jo yö..



Eilinen pyörii päässä..Oona pyörii päässä..
 Aamupäivä pyörii päässäni...



Menetin parhaan ystäväni... 



Enkä voi edes surra häntä...



...Olisiko minun pitänyt vain jättää hänet rauhaan...Miksi en opi...



....Tunnoton...



Sitäkö he tarkoittivat...



..Kun he sanoivat etteivät he tunne mitään...



Kun he sanoivat että kipu on liian suurta...



Tätäkö se on..Tätäkö se kipu on..?




Tämä tuntuu tappavalta...Kiduttavalta..



Haluan vain...Että tämä loppuu..



...



....Oona piti colasta tosi paljon..



...Oona...Ikävöin hymyäsi...



...Nauruasi... ja ääntäsi...



......



MIKSI ET VAIN VOINUT SEN
 ANTAA OLLA MINÄ OONAN SIJASTA?!



.....Tämä ei ole reilua...



Sinun ei pitänyt kuolla.



Sinun piti olla kanssani aina...
Sinun piti aina olla ystäväni!



....En pysty tähän...En pysty olemaan yksin...



.....



..Oona....Suojelit itseäsi tällä..



...Minun olisi pitänyt tappaa murhaajasi..



...Miksi en vain tehnyt sitä...



Sinä kuolit turhaan....



....Ja niin...kuolen minäkin...



...Tämä....



....Tämä jää viimeiseksi päiväkirja merkinnäkseni...

...Hyvästi.



*LAUKAUS*




2 kommenttia:

  1. Nämä viimeisimmät osat ovat olleet huikean hyviä! Tykkään tosi paljon sun kuvatarinoiden visuaalisesta kerronnasta - kuvakulmat ja rajaukset ovat aina onnistuneita. Myös juoni kehittyy sopivaan tahtiin, jokainen osa paljastaa aina hivenen lisää. Pidän Veran hahmosta paljon, konsepti tunteellisesta kuolemasta on kiehtova.

    Odotan innolla jatkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon❤️🙏ihanaa saada rohkaisevaa kommenttia🙌en malta odottaa että pääsen seuraavaa osaa kuvaamaan🙏🙏

      Poista